Reggae-musiikki

Bob Marley

Legenda syntyy

Bob Marley syntyi Jamaikalla vuonna 1945. Kaikkien aikojen kuuluisimman reggaemuusikon alkutaival ei ollut kovin kummoinen. Olot olivat köyhät ja lapsuus olosuhteisiin nähden tavanomainen. Siirtymä luonnon helmasta pääkaupungin hökkelikylään toi kuitenkin elämään muutoksen. Äidin oli etsittävä työtä kaupungista ja Bob kulki mukana. Mutta ei niin pahaa ettei jotain hyvääkin. Täällä, kurjissa oloissa, musiikista muodostui pojalle tärkeä pakopaikka pahaa ulkomaailmaa vastaan. Bob opetteli laulamaan ja soittamaan kitaraa ja alkoi pian säveltää myös omia kappaleitaan.

Uran alku

1960-luvun alkupuolella ei reggaeta vielä tunnettu. Sen sijaan suosittua oli hieman nopeatempoisempi ska-musiikki. Tähän myös nuori Bob ystävineen perehtyi. Alkuperäisiltä nimiltään nämä ystävät olivat Bunny Livinstone ja Peter MacIntosh, mutta maailma tulisi aina muistamaan heidät paremmin Bynny Wailersina ja Peter Toshina. Yhdessä he perustivat lauluyhtyeen The Wailing Wailers. Myöhemmin nimi muutettiin vain The Wailersiksi. Ensimmäisen levytyksensä he tekivät vuonna 1963, mikä jo toi pienimuotoista julkisuutta saarivaltion sisällä. Läpimurto reggaehen tapahtui kuitenkin vasta vuosikymmenen vaihteessa, kun mukaan tuli studionero Lee Perry. Samalla tyylisuunta muuttui skasta hitaammin keinuvaksi reggaeksi. Heidän ensimmäinen hittinsä oli ”Simmer Down” ja lisää seurasi. Kansainvälisen menestyksen kynnyksellä yhtye kuitenkin hajosi. Vaikka kaikki kolme olivatkin hartaita rastafareja, oli Bob heistä ainoa, jolla uskonnollisuus jousti menestymiseen vaadittavalla tavalla. Peter ja Bunny puolestaan eivät pitäneet Amerikan babylonista ja katsoivat paremmaksi lopettaa.

Menestys

Ystäviensä lähdettyä Bob kasasi uuden yhtyeen ja jatkoi siitä, mihin oli jäänyt. Eikä edessä ollut mitään sen vähempää kuin maailmanvalloitus. Ensin Yhdysvallat, sitten muu maailma. Suosion huippuvuodet sijoittuvat 1970-luvun puoleenväliin. Tuolloin Eric Clapton nosti Marleyn kertaheitolla koko maailman tietoisuuteen, levyttämällä tämän kappaleen ”I Shot the Sheriff”. Samoihin aikoihin Marleysta alkoi sukeutua palavasanainen profeetta, joka levitti rastauskoa ja otti kantaa kolmannen maailman ongelmiin. Käänteen tekevää oli matka Afrikkaan, jonka jälkeen Marley yhtyeineen levytti kenties kapinallisimman levynsä, ”Survivalin”. Levyllä Marley ottaa mm. kantaa mustan rodun puolesta ja esittää siunauksellisen julistuksensa Zimbabwen kansalle, joka oli juuri saanut ensimmäisen mustan presidenttinsä, Robert Mugaben.

Syöpä

Suosion ollessa suurimmillaan tapahtui kuitenkin muutakin. Marleyn mielialat vaihtelivat ja häntä vaivasi väsymys. Hyvin voi olla mahdollista että nämä liittyivät menestykseen ja nousevaan taistelumielialaan Afrikan puolesta, mutta mahdollista on myös että jotain tekemistä Marleyn muodonmuutoksella oli hitaasti etenevällä syövällä. Kyseessä oli melanoma, joka olisi hyvinkin ollut hoidettavissa, jos vain motivaatiota olisi löytynyt. Marley oli kuitenkin vannoutunut rastafari, joka ei uskonut ns. länsimaiseen lääketieteeseen. Sen sijaan hän etsi apua erilaisista uskomushoidoista, joihin hänen uskonnollinen lähipiirinsä myös häntä kannusti. Tämän seurauksena syöpä pääsi leviämään – hitaasti mutta varmasti – varpaasta muualle kehoon, kunnes vihdoin tavoitti Marleyn aivot. Tässä vaiheessa Marleykin jo oli valmis sytostaattihoitoihin, mikä kuitenkin oli jo liian myöhäistä. Marley kuoli syöpään vain 36-vuotiaana.

Perintö

Lyhyestä elämästään huolimatta Marleyn musiikillinen ja hengellinen perintö on jotain jota vain harva muusikko on onnistunut saavuttamaan. Voisi sanoa että hän oli, ja on yhä, reggaen kasvot, jäljittelemätön suuruus, jota yhtä kaikki paljon on jäljitelty. Tänä päivänä hänen musiikkinsa on yhä valovoimaista, olkoonkin että synkemmät sävyt ottivat reggaen valtaansa etenkin 1980- ja 90-luvuilla. Marleyn musiikillista perintöä jatkavat tänäkin päivänä monet hänen poikansa ja The Wailerskin on kiertänyt maailmaa, ilman johtotähteään. Sanomattakin on selvää ettei vaikutus silloin kuitenkaan ole sama.