Kansanmusiikki kiehtoo sukupolvesta toiseen
Jos sinulta kysyttäisiin, minkälaista on kansanmusiikki, niin mitä vastaisit? Miettisit hetken ja sanoisit:” En oikein tiedä, mutta minusta se tarkoittaa perinteisiä lauluja.” Jos olisit musiikin aktiivinen harrastaja tai toimisit itse kyseisellä alalla, vastaus olisi toisenlainen. Pohditaan seuraavaksi, mitä kansanmusiikki itse asiassa tarkoittaa.
Kansanmusiikin kiehtova sisältö
Kansanmusiikki on muistin varassa säilyneitä lauluja, joita on aikoinaan syntyneet erilaisten ihmisryhmien tekemistä sävelilmaisuista. Kansanmusiikin esiintyjillä on aikoinaan ollut esityksissään erilaisia yksilöllisiä eroja. Kansanmusiikkia esitettiin aikoinaan vain kuulomuistiin pohjautuen, eli nuottien, tekstien ja usein itse tehtyjen äänentoistovälineiden avulla.
Käytännössä teksti ja nuotti saattoivat helposti muuttua, sillä sävelmillä ei ollut minkäänlaisia esikuvia. Kansanmusiikin soittamisessa myös soittimet vaihtelivat. Esiintyjät saattoivat akustisen kitaran lisäksi käyttää muun muassa niin sanottuja ”paimensoittimia”, eli sarvia, tuohihuiluja ja tuohitorvia. Kaiken kaikkiaan kansanmusiikki on aina ollut varsin kaunista, iloista ja nopeasti mieleenpainuvaa sävelmien samankaltaisuutta.
Kansanmusiikki ja arkinen työ
Perinteiset maanviljelykseen erikoistuneet kansat ovat historian saatossa tehneet pitkiä työpäiviä ja rankkaa fyysistä työtä. Lepohetkiä on ollut vähän, joten tunnelmaa on kevennetty ja jaksamista lisätty erilaisten laulujen ja ”rallatusten avulla.” Kansanmusiikissa on käytetty myös erilaisia ilmaisuja, kuten ”huutoja, joikaamista ja huhuilua” esimerkiksi karjan- ja poronajossa.
Kansanmusiikkia on käytetty myös erilaisilla kansanjuhlilla ja toritapaamisissa. Kaupallinen tarkoitus on kansanmusiikissa ollut läsnä silloin, kun markkinamiehet ja -naiset ovat yrittäneet saada tuotteitaan musiikin avulla paremmin kaupaksi. Moniin tarkoituksiin taipuvaa kansanmusiikkia on käytetty myös loitsujen esittämiseen, joten hyvällä syyllä voidaan todeta, että kansanmusiikissa on mahtavaa taikaa!
Turuilla ja toreilla tapahtunutta
Isoja kokoontumisia ja tanssitapahtumia on myös järjestetty kansanmusiikin keventäessä tunnelmaa. Ihanan kansanmusiikin soidessa on joskus ”historian hämärissä” saattanut sattua ikäviäkin välikohtauksia.”Häjyt, eli kuuluisat Etelä-Pohjanmaan puukkojunkkarit” rettelöivät ja aiheuttivat hankaluuksia humalapäissään. Joskus häjyt saattoivat myös syyllistyä ikäviin tappeluihin, suunsoittoon ja jopa verenvuodatukseen.
Luonnonläheinen ja jo silloin infrastruktuuriltaan kaunis Turku tuli autonomisen Suomen pääkaupungiksi vuonna 1809. Häjyt seikkailivat ja aiheuttivat kauhua Lapualla, Kauhavalla ja kaikkialla Vaasan seudulla, mutta joskus he eksyivät myös kotimaan pääkaupunkiin Turkuun.
Asiakaslähtöinen Hautaustoimisto Turku auttaa ja palvelee
Kauniissa pääkaupungissa saattoi väkevien nauttimisen jälkeen tapahtua kauheuksia puukkojunkkareiden toimesta, joten silloinen Hautaustoimisto Turku saattoi loppujen lopuksi joutua menemään paikalle.
Tappelun tiimellyksessä vainajat saivat rukoushetken ja hyvän kohtelun, josta piti pääkaupungissa jälleen huolen Hautaustoimisto Turku. Nykyään kyseinen hautausliike hautaustoimisto Turku palvelee edelleen asiakkaitaan osoitteessa Aurakatu 7, Turku.
Hautaustoimisto Turku on täyden palvelun hautaustoimisto, joka palvelee sekä omaisten apuna että kaikissa hautaukseen sekä virallisten asioiden hoitoon liittyvissä huolissa.
Hautaustoimisto Turku on
- Asiakaslähtöinen
- Ekologinen ja edullinen
- Palvelee Turun ja lähikuntien alueella
- Auttaa myös Perunkirjoitukseen liittyvissä asioissa
- Hautaustoimisto Turku tarjoaa asiakkailleen kaksitoista erilaista palvelupakettia: Palvelupaketteihin kuuluu, arkku, arkkuvaatetus, vainajan pukeminen sekä omistajan valitsemaan arkkuun asettaminen.
Kokonaiset kansat, Suomi mukaan luettuna on historiansa aikana uskonut kansanmusiikin sanomaan sekä hyvässä että pahassa. Kansanmusiikilla on havaittu olevan musiikin tapaan sekä iloisia, piristäviä että lohduttavia vaikutuksia. Kansanmusiikin soittamisen on uskottu vahvasti vaikuttavan lapsen syntymään, sotaonneen, riistaonneen ja säähän. Esimerkiksi vettä on toivottu kuivien kausien aikana pelloille kasvun varmistaseksi.
Suomalaista kansanmusiikkia on edustanut Kalevala ja Elias Lönnrotin upea taideteos, runokokoelma Kanteletar. Nykyään kansanmusiikkia Suomessa on soittanut muun muassa Lauri Tähkä ja Elonkerjuu -yhtye.
Kansanmusiikkia paremmin tunnettu folkmusiikki on esimerkiksi Yhdysvalloissa ollut aina erittäin suosittua. Folkmusiikin teema ja sanoitukset ovat usein yhteiskunnallisesti tärkeitä ja kantaa ottavia. Folkmusiikkia soitetaan akustisen kitaran avulla.
Kuuntele siis musikkia ja nauti musiikin hyvää tekevästä vaikutuksesta. Musiikki on mitä parhainta terapiaa elämän huolien keskellä. Musiikki lieventää ongelmia ja tuo uutta toivoa, iloa ja valoa jokaisen musiikinystävän elämän!
